Mitäs eriskummaa sitä tänään olikaan? No, ennenkuin lähdin uimahalliin, niin pakkasin kaksi uimapukua mukaan. Toinen oli uudempi ja isompi, toinen vanhempi ja pienempi. Päätin laittaa pienemmän päälle. Kokeilla, mahtuisinko siihen. Mahduinpa hyvinkin. Ja, voiii, taas, sitä tunnetta! Tuli ryhdikäs olo. Vedessäkin oikein pistin merkille, vauhtia kaakelista potkaistessa, että kylläpä keho menee kivasti ja nätisti "kasaan". Tai siis taittuu käännöksissä. Kyllähän te ymmärrätte?;) Kilsa meni aika hurjan sopivaa wauhtiii...
Uimisen jälkeen kävin kaupassa ostamassa bataatteja. Kassajonossa katselin karkkihyllyjä. Kamaa, joka ennen oli päässyt koukuttamaan: Lakrisalia, Royalia, Supersalmiakkia... ja tuli mieleen, että: hyi, TOXIC!
Ja sitten voittajafiilis: minä kun en enää tarvikaan tuon hyllyn antimia!
Autossa kotiin ajaessa mahassa kurni nälkä, silleen ihanasti. Siten kun on oikeasti nälkä, kun on ansainnut ruokansa. Toi on se paras fiilis ennen syömistä. Oikea näläntunne se olla pitää.
Lohta, katkarapuja, parsaa ja kukkakaalta ja hiukan Rucola -salaattia. Autuas tunne liukeni vatsaan.
Sitten töihin. Haloo, haloo, kelpaisko tällainen tai tuollainen juttu lehteen? Juu, kyllä, tai ehkä, palataan asiaan pian, oli vastaus, jos toinenkin. Voi tätä tammikuuta. Vähän on kankeaa joka hollilla. No, freekkuhan ei luovuta missään missiossa, joten uskomme parempaan bisnespäivään huomenna taas.
Oli muuten ilo huomata, että kala-aterian jälkeen ei väsyttänyt ollenkaan, kuten eilen kana -ja riisaterian jälkeen. Taidanpa alkaa syömään kalaa enemmän.
Niin, tuossahan ne tämän päivän ihmeet olivatkin. 3 pussia noihin väleihin kun vielä ynnäätte, niin ymmärrätte, että olen syönyt aivan ruhtinaallisesti - ja juuri sopivasti. Huomenna on punnitus. Iiik!Nyt kyllä veikkaan, etten ole mennyt yhtään alas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti