Aamu meni omenan ja appelsiinin sekä puuron voimalla. Eipä mitään ihmeempää. Ajatuksissa on pyörinyt muunkin kuin ruokamäärän ja herkkujen downshiftaaminen. Yksi asia johtaa näköjään toiseen. Jotenkin sitä alkaa soveltaa tätä samaa niukkaan sopivaa ruokailua esimerkiksi rahankäyttöön. Jotenkin sitä haluaa siivota kaappinsa ja heittää kaiken turhan poissa. Antaa kirppareihin. Tässä on siis käynnissä oikeasti jonkin sortin elämäntapasiivous. Hyvä niin. Ja, mikä parasta: ei ole sellaista pelkoa, etteikö homma pysy ohjelman jälkeen kuosissa. On sellainen ihanan varma ja tasapainoinen olo.
Lounaaksi söin lohta. Ei ole uunilohta voittanutta! Mikä pehmeys ja maku. Siihen messiin kukkakaalta ja parsaa (joo, tiedän, rakastin tuota kombinaatiota) ja päälle pieni ananasviipale. Valmentajan luona oli kiva huomata edes pieni painonpudotus. Melkein kilon verran, 700 grammaa. Mutta, onhan se hyvä, sillä olen saanut syödä enemmän. Että futaa tämä vaan edelleen:) Nyt alkoi sitten taso 3 B, jolloin hiilareita otetaan taas messiin - varoivaisesti. Kilokaloreita tässäkin popsitaan 1000 verran.
Purjoperunapussin vedin ennen tennistä, joka sujui erittäin rennosti. Arvatenkin tuli hyvä olo. On se vaan kiva lyödä joskus nainen naista vastaan palloa! Kunnon vääntöä, kun oikea daami on verkon toisella puolella.
Pallottelun jälkeen maistui uunilohen jämät, persimon ja pari näkkäriä.
Föönatessani hiuksia, tarkastelin kasvojani. Kaulassa olin havaitsevani ihon "löystyneen" ja minimaalisesti ryppyyntyneen. Samoin huomasin jo ekan viikon jälkeen otsassani uuden pienen uurteen. Mutta, se lienee ihan kaavanmukaista, kun ihon alta on lähtenyt täytettä pois. Pitää vaan alkaa trimmaamaan sitten kuntosalilla kehoa. Kohta, kohta... Kehohan on varsinaista muovailuvahaa, kuten eräs kehonrakentaja kerran suustaan päästi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti