Aamulla klo 06.15 meni turkkilaista jogurttia mustillaviinimarjoilla, appelsiini ja kanamuna. Vaniljapirtelö koiran ulkoiluttamisen jälkeen. Tuli sitten päästyä uimaankin. Kovaa piti mennä, jotta sai purettua viikonlopun lapsen vatsataudin paineet pihalle.
Eikä aikaakaan, kun jo nälkä kurni massussa kotona. Mitä söinkään? Riisiä, kanaa, ja aivan hirveästi kasviksia. Ne tuntuivat - ja näyttivät - ihan vihervuorelta: parsaa toisen päällä. Välistä kurkisti kukkakaalta ja punajuurta. Sitten armotonta tangenttien paukutusta, kun juttua pukkasi. Aivot toimii liikunnan jälkeen ihan uusilla virroilla. Pistin täkyä kymmeneen aikakausilehteen aiheena, mikäs muukaan kuin... painonpudotus cambridgeläisittäin;) On meinaa aivan vallattoman makea artikkeli tulossa kolmesta painonpudottajasta ja etenkin siitä, mitä projektista seurasi. Voin sanoa, että siinä yhtälössä tarvitaan plus -tai kertolaskua, ihan miten sen ottaa. Kuulette vielä tästä. En voi vielä kertoa jutun juonta. Mutta se tulee ajanmittaan Cambridge -ohjelman kotisivuille.
Eskarista lapset haettua, oli kohta nälkä taas. Näin tapaa käydä uintipäivänä. Ruokahalua riittää. Uunissa muhi lihaisat luut, joita nakerreltiin perunoiden ja porkkanaraasteen kera. Päälle omenaa.
Illalla taidan ottaa kaakaopirtelön. Tällä kertaa pussista. Pitäisikö siihen laittaa vähän karvaista karpaloa sekaan? Taidanpa koittaa ja kertoa vasta huomenna, miltä se maistui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti